Pieni taistelijatamma Ruusunen selvisi jäykkäkouristuksesta

Eräänä loppukesän viikonloppuna Ruususen omistaja huomasi, että varsa ei ole ihan kunnossa. Sen vilkkuluomet olivat esillä ja häntä tötteröllä. Päivystävä eläinlääkäri totesi varsalla myös leukalukon. Oireet olivat tyypilliset jäykkäkouristukselle. Varsan rokottaminen jäykkäkouristusta vastaan oli unohtunut, vaikka ikää oli jo puolitoista vuotta. Varsalle annettiin huono ennuste.

Hoitoa kuitenkin päätettiin kokeilla ja varsalle annettiin heti jäykkäkouristusrokote ja vasta-ainetta alettiin etsiä ja sitä vihdoin löytyikin Hyvinkäältä, josta omistajan tuttava sen ystävällisesti toi Keski-Suomeen asti. Olosuhteet kotona järjestettiin sellaiseksi, että varsan ympäristö oli rauhallinen ja ärsykkeetön jotta kouristeluja ei tulisi. Kirkkaat valot, kovat äänet ja kaikenlainen stressi lisäävät kouristusen tulemista. Hoitona jatkettiin antibioottia ja kipulääkitystä kunnaneläinlääkärin toimesta Tervetin toimiessa neuvonantajana. Kaikeksi onneksi varsan vointi alkoi nopeasti palautua ja se pystyi jo seuraavana päivänä hoidon aloittamisesta syömään ja juomaan itse.

Varsan jäykkäkouristuksen ehkäisy alkaa jo tiineyden aikana kun emä rokotetaan jäykkäkouristusta vastaan. Ensimmäinen mahdollinen infektion mahdollisuus sekä emälle että varsalle on synnytys. Emä voi saada jäykkäkouristuksen esimerkiksi repeämästä synnytysteissä ja varsa navan kautta. Tämän jälkeen jokainen haava on mahdollinen infektioportti, ja ihan viimeistään jos haavoja tulee, ja edellisestä rokotuksesta on yli kaksi vuotta aikaa, on hevonen syytä rokottaa!

Hevonen on eläinlajeista herkimmästä päästä sairastumaan jäykkäkouristukseen. Jäykkäkouristusbakteeri Clostridium Tetani on maaperän ja eläinten (ja ihmisen) ulosteen normaali bakteeri, joka suljettuun tilaan, esim. syvään haavaan päästessään alkaa muodostamaan toksiinia eli baketerimyrkkyä joka aiheuttaa jäykkäkouristuksen oireet. Ruususellakin oli ollut haava jalassa aiemmin, mutta se oli mennyt jo kiinni, ilmeisesti haavan pohjalle oli jäänyt kuitenkin likaa ja sen mukaana jäykkäkouristusbakteereja jotka alkoivat olosuhteiden käytyä hapettomaksi tuottaa toksiinia. Rokotuksen ja muun hoidon lisäksi haavojen hyvä puhdistaminen on oleellinen osa hoidon onnistumista ja tetanuksen ehkäisyä.

Jäykkäkouristus hevosella on Suomessa harvinainen, ja vielä harvinaisempaa on siitä toipuminen. Suomessa on raportoitu aiemmin kaksi toipumistapausta Simonen, T. & Järvimaa, T. Varsan toipuminen jäykkäkouristuksesta. Suom. eläinl. lehti;107 (2001) : 12 ja Mykkänen et al. Aust Vet J. 2011 Nov; 89 (11).

Ruusunen ja hänen omistajansa haluavat tällä tarinalla muistuttaa jäykkäkouristusrokotusten tärkeydestä kaikilla hevosilla!